Koululaisten palatessa retkiltään he kertoivat, että Utössä on paljon varpushaukkoja.  Istuessamme pöytämme ääressä kahvilla viereisen talon katolla näkyikin joku erikoislintu.  Teuvo tunnisti sen varpushaukaksi.  Otin siitä kuvan ikkunalasin läpi ja katsoin lintukirjasta lisää tietoja.  Lintubongaus ei ole juurikaan kuulunut elämääni, mutta täällä kaikkinainen luonto tulee suorastaan syliin, joten väkisinkin luontokirjat alkavat kulua käsissä.

Myöhemmin lähdin pihalle katsomaan, kun Teuvo maalasi viimeisimpiä koristelautoja valkoisiksi.  Samalla tähyilin taivaalle, josko näkyisi haukkoja lisää.  Ja näkyihän niitä, vaikka kuinka monta.  Opin kuulemaan varpushaukan varoitusäänenkin.  Hain kamerani ja elättelin toivoa saada linnusta lähikuva.  Kuin tilauksesta yksi lensi viereeni kahden metrin päähän!  Alkoi suorastaan pelottaa moisen petolinnun läheisyys.  Tällainen lintubongaus kuitenkin sopii aloittelijalle - ja heti tekee mieli nähdä ja kuulla lisää.  Olen ihmetellyt, miksi "aidot" lintubongaajat pitävät kiikareitaan mökkinsä pihalla (mökki on aivan talomme vieressä), mutta nyt ymmärrän, ettei lintuja tarvitse välttämättä lähteä etsimään kovin kauas.