Kesän kiireitten hellittäessä jää aikaa samoilla luonnossakin.  Kanervat loistavat... Lähdin oikeastaan kuvaamaa varpushaukkoja, mutta yksikään ei tullut riittävän lähelle.  Haukkoja ei voi olla huomaamatta, sillä niitä on ollut todella paljon.

Auringon laskettua ja kuun noustua oli aika sytyttää tulet.  Tuuli oli sen verran voimakas, ettei majakan juurelle vanhalle merkkitulipaikalle voinut sytyttää lainkaan tulta.  Hotellin rannassa kokon pystyi siirtämään vaarattomalle paikalle suojan puolelle.  Siellä me ihailimme tulta kuin juhannuksena ikään.  Teuvon veljenpoika oli käymässä  saaressa ja vitsailimme hänelle ja hänen seurueelleen, että näette nyt aivan tyypillisen utöläisen lauantain... Illan jatkoksi hotellilla soitettiin tanssimusiikkia.

Viikonloppumatkan päätteeksi vieraamme näkivät trombeja taivaalla.  Onneksi pyörteen keskus ei osunut Utön kohdalle.  Laivan lähtöaikaan sunnuntai-iltapäivällä tuuli kyllä hetkellisesti nousi aika voimakkaaksi, mikä oletettavasti liittyi trombeihin...

Laivan lähdettyä alkoi saaren arki.  Poistin ateljeen mainokset ilmoitustauluilta, sillä todennäköisesti asiakkaita tulee tästä lähtien vain sovitusti.  Olo on hieman haikea.  Kesä on ollut kiireinen, mutta antoisa...