Jännitys kasvoi huippuunsa ennen näyttelyn alkua.  Se merkitsi minulle paljon muutakin kuin vain yhtä näyttelyä.  Jollakin tapaa se kuvasti minulle konkreettista kulminaatiopistettä elämänsuuntaa muuttaessani.  Kukaan ei Suomessa ansaitse kokopäiväisenä ikonimaalarina, mutta osapäiväisesti se voi kuulua elämääni.  Uusille suunnitelmille on tilaa, sillä olen vihdoin sanonut itseni irti kätilön työstä.  Olen sitä miettinyt jopa viitisentoista vuotta, mutta nyt vasta rohkenin sen toteuttaa. 

Joitain muitakin suunnitelmia minulla on, mutta niistä ei vielä...   Olin maaliskuun alussa munamaalauskurssilla ja silloin Teuvo ehdotti majakan maalaamista munaan.  Hän aavisti oikein, että se voisi kiinnostaa ihmisiä.  Ne loppuivat näyttelyssä kesken, joten täytynee loppukevät omistaa puumunien maalaamiselle, jotta niitä voi tarjota kesäturisteille.

Kaiken kaikkiaan näyttely oli hieno kokemus.  Koin ikonien, musiikin ja pysähtyvien ihmisten kautta pyhyyden läsnäolon.  Se jo sinällään palkitsi.  Vieraita kävi yhteensä kuutisenkymmentä.