Eilen illalla kirjoittaessani blogia sähkökatkos keskeytti työni kaksi kertaa.  En tietenkään ollut varautunut moiseen, joten kaikki piti aloittaa alusta uudestaan.  Katkokset eivät kestäneet kovin kauan, mutta kynttilöitä ehdin sytyttää valaistukseksi.   Majakan valokin pimeni toviksi katkoksen sattuessa. Syynä lienee ollut se, että taivaalla salamoi, mutta ukkonen ei ollut kovin lähellä, koska jyrinää ei kuulunut laisinkaan. 

Tänään iltapäivällä teimme Olivian kanssa retken saaren eteläisille kallioille.  Niistä on muodostunut minun ehdoton suosikkipaikkani. Tuuli jostain idän ja kaakon välistä, todennäköisesti ei kovin kovaa.  Oli luvattu 12 m/s ja se varmaan piti paikkansa.  Eväsretkelle tuuli sopi mainiosti, sillä oli lämmin, mutta kuitenkin aallot pärskivät korkealle osuessaan rantakalliolle. Yritimme retkeä jo aiemmin aamupäivällä, mutta silloin kaatosade keskeytti suunnitelmat.

Olivian sanelemaa:

Kävimme retkellä, mutta välillä ei onnistunut.  Sitten kun yritimme uudestaan niin sitten pääsimmekin jo retkelle ja äidin mielestä se oli huippupaikka.  Sitten oli tarjolla pullaa, keksiä ja mehua. Sitten äiti otti kuvia.  Sitten me lähdimme pois. Sitten me pelasimme Afrikan tähteä. Sitten rupesimme laittamaan blogiin kuvia ja nyt olemme kirjoittamassa blogissa. Isä on Posiolla. Sitten tulimme tänne lomaksi ja vuoden päästä me muutamme. Sitten minulla on ystäviä paljon, yksi on neljä vuotta, yksi on viisi vuotta. Täällä Utössä yksi tyttö on neljä vuotta.