Suuntasimme hiihtolomalla kohti Englantia.  Siellä oli kuuleman mukaan enemmän lunta kuin Utössä.  Emme sentään ottaneet suksia mukaan...  Utön rannoilla ei ole juuri näkynyt jäätä, mutta lähtöpäivänä Eivorin kannelta näkyi lähempänä Pärnäisiä, että meri oli paikoin jäätynyt.

Ensimmäinen majapaikkamme oli Yorkshiressä Pohjanmeren rannalla.  Näkymät olivat upeat.  Usko idyllin löytymiseen meinasi loppua navigaattorin ohjatessa meitä lyhintä, mutta kapeinta ja mutkaisinta tietä.  Sitä pitkin pimeällä päristeltiin

Kävimme katsastamassa Goathland-nimisen pienen kylän keskellä Yorkshiren nummia, missä kuvataan Sydämen asialla- tv-ohjelmaa.   Tv:stä tutut paikat löytyivät, tosin paljon pienempinä ja vaatimattomampina kuin ohjelmassa.

Tv-sarjaa kuvataan myös Whitbyssä, joka osoittautui todella viehättäväksi pikku kaupungiksi.  Tarkoituksemme oli käydä siellä Captain Cookin museossa, mutta se meni juuri nenämme edestä kiinni kuukaudeksi

Lontoossa menimme ensimmäisenä iltana vuosituhannen vaihteessa pystytettyyn London Eye-maailmanpyörään katselemaan ja ihastelemaan suurkaupungin valoja.

Ahmimme kaikkea nähtävää emmekä malttaneet juurikaan levätä.  Lontoossa on turha valittaa kenellekään olevansa väsynyt kävelemisestä, koska kävelemättä ei pääse mihinkään.  Metrokäytävät ovat pitkiä, bussipysäkkien välit ovat pitkiä,... jopa museoiden käytävät uuvuttavat.   Kunto nousi ja kilot karisivat.  Mitenkähän sitä liikuntamuotoa jatkaisi Utössä?

Lontoossa tavattiin myös joitain tuttuja...

Lähes kaikki etukäteen odotetut nähtävyydet kohdattiin.  Metroverkosto tuli tutuksi.  Kaksikerroksisen bussin yläkerrassa istuttiin kuin sight seeing -kierroksella.

Kävimme myös eläintarhassa.  Näimme monia lajeja, joita ei Suomessa näe:  hyeenoja,  gorilloita, pingviinejä, kirahveja... Aikuisten kesken kohteet olisivat olleet toisenlaisia.  Näkemättömät taidegalleriat jäivät vähän kaihertamaan

Viimeisenä päivänä ehdimme käväistä Greenwichissä nollameridiaanilla toinen jalka idässä ja toinen lännessä.