Piipahdimme mantereella tällä kertaa koko perhe.  Ohjelmaa oli kertynyt niin, että oli vaikeuksia hallita kaikkea.  Jokaisella oli ohjelmaa eri päivinä ja eri suunnilla. Kotiinkin unohtui lähtiessä pari tärkeää kassia. Itse asiassa lähtökin vaati monien eri vaihtoehtojen pohdintaa.  Luvattiin myrskyä juuri perjantaiaamulle, jolloin meidän piti lähteä.  Hannan hammaslääkäri peruuntui perjantailta, joten suunnittelimme lähtevämmekin vasta lauantaina. Teuvo oli menossa 50-vuotispäiville perjantai-illaksi, joten hän lähtisi joka tapauksessa.  Laivan kippari kuitenkin valisti, ettei laiva ehkä tulisikaan saarelle takaisin perjantai-illalla korkeiden aaltojen vuoksi, joten se ei myöskään lähtisi lauantaina.

Niinpä sitten seurasimme aaltoennusteita koko torstaipäivän ja koska aallot pienenivät ennusteissa jatkuvasti, pääsimme lähtemään alkuperäisten suunnitelmien mukaan.  Merenkäynti ei ollut lainkaan kovaa, vain alkumatkassa makoiltiin sohvilla, ettei tulisi paha olo.  Mantereella sitten toteutettiin minuuttiaikataulua.  Käytiin isovanhempien kanssa syömässä Turussa, vietiin Teuvo synttäreille Lauttasaareen saunaseuraan, ajettiin loppuporukalla kylään Kirkkonummelle. Tuomas jäikin sinne kummiensa luokse toiseksikin yöksi.  Me muut saimme asua ystävämme kodissa Espoossa.  Hän oli itse jo lähtenyt joulun viettoon muualle.  Tuntui ylelliseltä asua kaupunkiasunnossa.  Kaikki tuntui jotenkin helpommalta ja steriilimmältä kuin täällä saaressa...

Lauantaina lapset tapasivat ystäviään ja kävimme kaupoissa ja ostettiin mm. uudet nastarenkaat, sillä Korppooseen vievä tie voi olla talvisella säällä vaarallisen liukas.  Teuvolla oli illalla toinen tapaaminen saunaseurassa ja me muut ostimme hyvää syötävää ja menimme Espooseen katsomaan jouluvideoita.  Tai siis lapset katsoivat ja minä saunoin...

Hanna ei nauti lainkaan mantereella käynneistä.  Huilutunneilla hän haluaa käydä ja tavata ystäviään, mutta kun ne on hoidettu, se riittää hänelle.  Niinpä sunnuntaiaamuna, kun Tuomas haettiin  Kirkkonummelta ja vietiin pianotunnille Nummelaan, Hanna vietiin samalla reissulla Vihdin Palojärvelle.  Siellä oli sukuloimassa osa naapuriperheestämme täältä Utöstä.  Hanna lähti heidän matkassaan takaisin Utöseen sunnuntaina ja yöpyi heillä, kunnes palasimme kotiin tiistaina. Samalla kyydillä Hannan kanssa matkasivat saarelle myös joulukuuset, jotka naapurin isäntä haki isänsä mailta Vihdistä.  Täältä Utöstä kuusia on vähän  vaikea löytää. 

Sunnuntai-iltana menimme koko jäljelle jäänyt perhe kuuntelemaan Tuomaksen pianon soittoa.  Hänen opettajansa järjestää kaikille oppilailleen matinean keväisin ja jouluisin.  Saimme nauttia musiikista ja laulaa ensimmäiset joululaulutkin.  Maanantaina oli vielä kaikenlaisia asioita hoidettavana ja ystävien tapaamisia. Niinpä tiistaiaamuna lähdimme Espoosta ajelemaan kohti Pärnaisia klo 5.20.  Talvisesta säästä huolimatta ehdimme ajoissa lossiin ja laivaan.  Ainoa mutka tuli matkaan, kun huomasin jättäneeni edellisenä iltana tekemäni eväät jääkaappiin!  Onneksi lapset nukkuivat lähes koko matkan.  Eivorissa menimme sitten suoraan aamiaiselle.

Oli mukava käydä kokemassa kaupunkilaista joulun odotusta ja ennen kaikkea oli mukava tavata ystäviä, mutta oli kyllä ihana tulla takaisin kotiinkin. Aiemmin olen tullut saarelle takaisin innostuneena sen tähden, että täällä voi kokea kaikenlaista uutta ja mielenkiintoista, mutta nyt ensimmäisen kerran tuntui hyvältä tulla vain kotiin,  ilman ekstreme-odotuksia.  Mielessä ehkä enemmänkin se, että nyt voi taas ottaa rennosti ja levätä (=meidän perheen extreme-kokemus!)

Utössäkin on vähän lunta

Joulukuusi on löytänyt tiensä Vihdin metsistä Utön kärryihin

Saimme vinkin helmipöllön olinpaikasta