Teimme yhdessä lasten kanssa piparkakkutalon.  Ajatus jouluseimestä saatiin Utön uudesta iltapäiväkerhosta.  Kerran viikossa vanhemmat vuorollaan pitävät pari tuntia kerhoa koulun lapsille.  Minun vuorollani joulukuun alussa leivoimme pipareita.  Tarkoitus oli tehdä koululle jouluseimi pipareista, mutta silloin ideana voiton vei omien piparien leipominen ja syönti.  Toteutimme idean sitten kotona ja tuloksesta syntyi jouluevankeliumi:

Heidän siellä ollessaan tuli Marian synnyttämisen aika, ja hän synnytti pojan, esikoisensa.  Hän kapaloi lapsen ja pani hänet seimeen, koska heille ei ollut tilaa majapaikassa.

Sillä seudulla oli paimenia yöllä ulkona vartioimassa laumaansa. 

Yhtäkkiä heidän edessään seisoi Herran enkeli ja Herran kirkkaus ympäröi heidät. Pelko valtasi paimenet, mutta enkeli sanoi heille: "Älkää pelätkö.  Minä ilmoitan teille ilosanoman, suuren ilon koko kansalle. Tänään on teille Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja.  Hän on Kristus, Herra..."

Mutta Maria kätki sydämeensä kaiken, mitä oli tapahtunut ja tutkisteli sitä.

Miehet näkivät tähden, ja heidät valtasi suuri ilo.  He menivät taloon ja näkivät lapsen ja hänen äitinsä Marian.  Silloin he maahan heittäytyen kumarsivat lasta, avasivat arkkunsa ja antoivat hänelle kalliita lahjoja: kultaa, suitsuketta ja mirhaa.