maanantai, 27. helmikuu 2012

Hiihtolomalla

Vietimme muutaman päivän hiihtolomastamme Utössä tutuissa maisemissa.

 

Lähdimme kotoa lumivuorien keskeltä, mutta saarella lunta ei ollut kuin nimeksi.  Vesisade sulatti sitä entisestään.  Sukset jätettiin kotiin, mutta jäisillä kaduilla oltiin pakotettuja luistelemaan.

Tuulen voimakkuus tuntui myrskyltä, vaikka taisi olla kaukana siitä.  Pienillä koirillamme oli joka tapauksessa välillä vaikeuksia kulkea eteenpäin.  Kovimmat tuulet oli jo ohitettu, mutta mainingit loivat tyrskyjä rannoille.

Aurinkokin paistoi välillä.

Saari houkuttelee kuvaamaan.  En ole juurikaan harrastanut sitä mantereella, vaikka kohteita varmasti löytyisi.

Auringonlaskut eivät lumonneet tällä kertaa - ei todellisuudessa eikä kuvassa...

Kävimme kaikissa tutuissa paikoissa muistelemassa menneitä.  Elämä menee kuitenkin eteenpäin ja uudet tuulet puhaltavat, mitä ne sitten lienevätkin...

 

keskiviikko, 21. joulukuu 2011

Ei otsikkoa

JOULUN RAUHAA

JA

SIUNATTUA VUOTTA

2012!

keskiviikko, 21. joulukuu 2011

Tuulahdus mantereen jouluvalmisteluista

Perinteiseen tapaan teimme piparkakkutalon - tai oikeammin piparkakkukylän.  Tällä kertaa aiheena oli Harry Potterin kirjoista tuttu Tylypahkan maailma.  Äiti joutuu koville, kun ei kuulemma ole olemassa käsitettä "tätä ei pysty tekemään".  Tylypahkan koulun romahdusvaara on silti suuri.  Pihan Tällipajun seuraksi on jouduttu lisäämään trooppinen palmu, jotta koulun julkisivu saa tukea.

Hagridilla on oma mökki, jonka pihalla kasvaa kurpitsoita.  Talon takan on järvi, josta on kalastus ehdottomasti kielletty!

Alueella on myös kasvihuone...

...sekä huispauskenttä, josta maalit toistaiseksi puuttuvat.

keskiviikko, 21. joulukuu 2011

Rumahilkka

Vuosi sitten kaksi nuoristamme teki joulurunon, joka täälläkin julkaistiin.  Nyt näytämme sensuroimattoman version kuvituksen kera!

 

Olipa kerran kaunis Rumahilkka,
jonka silmästä usein tuli tilkka.

 

Sen takia itki Rumahilkka,
koska oli hänellä kiusaaja nimeltä Ilkka.

 

Silti hänen tätinsä oli iloinen,
vaikka olikin 200-kiloinen.


Tuli vastaan pieni susi,
joka sanoi: “pusi pusi.”


Rumahilkka vastas: “oot ihana.”
Susi sano: “oot lihava.”


Sitten tuli vastaan iso karhu,
jonka nimi oli Pikku-Tarhu.


Karhu sano: “tuus tännes.”
Rumahilkka vastas: “tapaat mut lännes.”


Sitten kolmikko lähti,
oli taivaalla kirkas tähti.


Tähti johdatti heitä,
pitkin kapeita teitä.


“Edessä on kuusi”,
Rumahilkka huusi,
on ongelma uusi.


Susi hyökkäsi kimppuun,
karhu kävi käsiksi joululimppuun.


Sitten tuli vastaan metsämies,
joka oli “kuka ties”.


Mies hakkas puun poikki
ja karkuun loikki.

Sitten tuli vastaan Ilkka.
”Voi, ei!”, huusi Rumahilkka.

Ilkka Rumahilkan haukkui lyttyyn.
Susi ja karhu heittivät hänet pyttyyn.

Sitten he vetivät vessan ja
kutsuivat prinsessan.

Ihan vaan seuraksi ja
muuttui prinsessa peuraksi.

Sitten kolmikko lähti äkkiä pois
ihan kuin ei mitään tehneet ois.

Sitten edessä oli jouluseimi,
joka on tietysti aika feimi.

Siellä oli kolme jätkää,
joilla ei ollut yhtään prätkää.

 

 


Siellä oli tietysti myös Jeesus-vauva,
ei todellakaan mikään hauva.
 

Tähti oli kolmikon sinne vienyt,
mikä olikaan paikka lienyt.
 

 

Loppu.  Taneli ja Olivia.

keskiviikko, 5. tammikuu 2011

Kotiinpaluu

Joulu lienee ohi, kun kuusestakin neulaset putoavat...