Juhannuksen alla Utön satamalahdella viipyi ruoppaaja useammankin päivän syventäen venereittejä - taustalla Kristiina Brahe

Juhannukseksi saareen tuli paljon kesäasukkaita ja potentiaalisia jalkapallon pelaajia.  Kenttä ei taida ihan riittää...

Hanna on piirtänyt vuosien kuluessa paljon paperinukkeja ja luonut niille oman maailman.  Osa nukeista pääsi näyttelyyn Utön maakellariin.  Nuket ovat esillä perheittäin ja halukkaille Hanna kertoo niiden sosiaalisista suhteista.  Idea ja toteutus näyttelystä on saarella asuvan valokuvaajan.

Ateljee Vitrinan kesäkausi on myös alkanut.

Koirakuume on  vallannut perheemme ainakin osittain.  Luulen, ettei koiran ostamiselle löydy yhtään järjellistä syytä, mutta niitä muita sitäkin enemmän.  Otan mielelläni vastaan totuuksia koiran omistamisen hankaluudesta, jotta saan kuumeen laskemaan... Olivian sylissä ei ole vielä oma koira.

Jo perinteeksi muodostunut valtameriristeilijän Utön ohitus nähtiin eilen.  "Oasis of the seas" lipui hieman keskeneräisenä saaren sivuitse.  Kristiina Brahe näyttää joissain yhteyksissä isolta laivalta, mutta nyt se sai tyytyä pikkupurkin osaan.

Laiva on Turun sanomien mukaan jälleen maailman suurin, 360m pitkä.  Koeajo suuntautuu Saarenmaan länsipuolitse ja Gotlannin koillispuolelle.

Ilmalaiva kuuluu laivan varusteisiin.  Kaikkeen tottuneet matkustajat pääsevät yläilmoihin katsomaan maisemia, kun laiva ei enää riitä.

Sää oli niin lämmin, että söimme ensimmäistä kertaa ulkona.

Useana iltana peräkkäin on saatu ihailla toinen toistaan kauniimpia aurongonlaskuja...

Tylli rantakalliolla

Lapset lähtevät kouluun viimeistä kertaa tällä saarella.  Ilmassa on haikeutta, mutta pahin terä puuttuu, koska jäämme vielä kesäksi. 

Koulussa oli toukokuun ajan vierailevia oppilaita ja hekin osallistuivat kevätnäytelmään, joka kertoi palelevasta kuninkaasta.  Näytelmän jälkeen pelattiin jo perinteen mukaisesti mölkkyä, tytöt ja naiset vastaan pojat ja miehet.  Jälkimmäiset voittivat niukasti yhdellä heitolla.

Lauantaiaamuna vierailijat lähtivät takaisin mantereelle ja me lähdimme ylioppilasjuhliin.  Lapset viihtyivät matkan hyvin mr Beanistä kertovaa elokuvaa katsoen.

Pärnäisten satamassa laivaan lastattiin lampaita pitämään huolta Utön nurmikoista ja vähän turistien viihtyvyydestäkin...

Koululaiset viettivät tänään aamupäivänsä meloen.  Tuuli aika kovaa, mutta satamalahdelle ei lounaistuuli päässyt juurikaan muodostamaan aaltoja.  Olivia pääsi huoltojoukkoihin soutuveneeseen... Hanna ja Taneli sen sijaan meloivat jo sangen tottuneesti.

Saatoin tapani mukaan Olivian kouluun aamulla. Paluumatkalla kaikki lintubongarit suunnistivat samaan suuntaan.  Sinne lähdin minäkin.  Suomessa harvinainen sepelsieppo istui koivun oksalla.  Kaunis lintu.  Lintu viihtyi oksistossa niin kauan, että ehdin saada kuvia haettuani kameran kotoa.

Saarta ympäröivät naarashaahkat poikasineen.  Olisikohan meillä opittavaa tuosta yhteisöstä, kun äidit yhdessä hoitavat jälkeläisiään.  Toisaalta isät lentävät pois, kun jälkikasvu on maailmassa

Meillä on ollut Korppoossa vuokra-asunto Tuomaksen koulunkäynnin takia.  Kunta tukee sitä kouluaikoina, koska Utössä ei ole yläastetta.  Kesäkuun alusta lähtien joutuisimme maksamaan itse kaiken. Se vauhditti päätöstämme luopua siitä toukokuun lopussa.  Olin siellä maanantaina Tuomaksen kanssa siirtämässä tavaroita  peräkärryyn.  Tiistaina aamulla lähdin viimeisen kerran saarelta pois - ainakin asukkaana.  Metsän lenkkipolun kurkineen ja peuroineen olin käynyt myös hyvästelemässä. 

Yleensä muuttaessa odottaa tulevaa innoissaan niin paljon, ettei vanhaa ajattele juuri lainkaan.  Tällä kertaa ei taida säästyä kyyneliltä.  Jopa Korppoon lossista täytyi ottaa kuva.

Kun kotimatkalla Eivorissa Utön majakka alkoi näkyä horisontissa tuli mieleen matka, jolloin muutimme saarelle....  Kesä on kuitenkin vielä edessä enkä uskalla edes ajatella lähtömatkaa...

Pari kuvaa myös Jurmosta.

Auringonlasku nähtynä olohuoneemme ikkunasta...

Minun oli tarkoitus laittaa tänne onnentoivotukset kaikille äideille, mutta juhlahumu ei antanut myöten.  Teuvo on yleensä vienyt perheensä äitienpäivänä ulos syömään.  Tällä kertaa kutsu tuli ravintola Dagikseen - onneksi ei sentään ulos.  Ruoka oli erinomaista ja kattaus kaunis

Lapset olivat tehneet aivan ihania peilejä ja kirjoittaneet kyyneleet kirvoittavia runoja...

Illalla pisteenä iin päälle tuli upea auringonlasku

Pitkän pimeän talven jälkeen kevät tuo tullessaan tapahtumia ja turisteja saarelle.  Mennyttä viikonloppua voisi kutsua jopa vilkkaaksi.  Ystävämme Jason Carter halusi tulla varta vasten Utöseen konsertoimaan ja niinpä hän saapui lähes suoraan Pariisista musisoimaan harppukitarallaan Ateljeen täpötäydelle yleisölle.  Tunnelma oli käsinkosketeltava... 

Kuuntele  Sibeliuksen Finlandia Jasonin soittamana!!

Konserttisali on alla olevassa kuvassa vielä tyhjä... Bönehuset oli toinen vaihtoehto, mutta sitä on vaikeampi lämmittää kuin pientä ateljee-huonetta.

Tuomaksen koulukaveri tuli perjantaina saarelle ja pojat ovat tehneet mm. elokuvaa.  Pulloista on solissut puroja ja äidin lakanat ovat näytelleet taivasta ja merta.

Päivän käärme

Haikeutta havaittavissa, kun tutut ja tuntemattomammat lähtevät saarelta pois lipuvan laivan mukana.

Ulkona näytti taas niin lumoavalta, että lähdimme Tanelin ja Olivian kanssa kävelemään rannalle.  Lapset keräsivät isoja simpukoita meren pohjasta, niin matalalla vesi on nyt.